Avaus

Designin reissu maailmalle

Ennen kaikki oli yksinkertaista ja selvää. Muotoilun tunnisti helposti. Oli Tapio Wirkkala, oli Timo Sarpaneva, oli Kaj Franck ja tietysti Alvar Aalto. Oli taiteilijoita, kuten Nanny Still ja Paavo Tynell, jotka tekivät designia. Messinkiset valaisimet oppi tunnistamaan vaikka silmät kiinni. Niin selkeä ja hahmotettava muotokieli oli.

Jussi 2/2016

Kuva Roope Permanto/ Otavamedia

Mitä sitten tapahtui?

Muotoilun käsite alkoi laajentua ja design arkipäiväistyi. Lähes kaikki suunnittelu on nyt tavalla tai toisella muotoilua, vai onko? Missä menee muotoilun ja taiteen raja? Entä muotoilun ja muodin? Käsitteet voivat olla jotakin, muttEna voiko esimerkiksi muotoilu olla sisällöllisesti taidetta tai taide muotoilua?

Näihin kysymyksiin en kaipaa vastauksia, vaan enemmänkin ymmärrystä siitä, kuinka esimerkiksi Paavo Tynell sai tehtäväkseen suunnitella YK:n pääsihteerin huoneen valaistuksen. Kuka asian mahdollisti? Oliko hän todella niin kuuluisa, että hänet kutsuttiin tehtävään, vai osasiko joku toinen myydä suomalaista muotoilua tuohon merkittävään kohteeseen? Vastaus ei ole sinänsä oleellinen, vaan se, miksi suomalaiset eivät enää suunnittele maailman merkittävimpiä kohteita. Kumpi on kateissa: muotoilu vai sen markkinointi?

Suomalaisen Työn Liitto kantaa kortensa kekoon markkinoinnin osalta. Liiton Design from Finland -merkki kertoo tuotteen, tuoteryhmän tai palvelun olevan Suomessa muotoiltu. Yksi merkin tavoitteista on auttaa yrityksiä vientiponnisteluissa. Design from Finland -merkki näkyy kotimaisilla ja kansainvälisillä areenoilla ja luo vankkaa uskottavuutta yrityksille, joille merkki on myönnetty.

Selvityksissämme merkin omistavat yritykset ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä merkin tuomaan markkinoinnilliseen hyötyyn ja useimmat pitävät merkkiä merkittävänä osana brändiään.

Vaikka Paavo Tynell ei Design from Finland -merkkiä tarvinnut, oma yrityksesi voisi siitä hyötyä. Niin – ja kateissa olevan muotoilun löytää muotoilun ammattilaisilta.

Kari Kallonen

Teollisuusneuvos